Euroopan parlamentin jäsen Uma Aaltonen

Parlamentin täysistunnossa maanantaina 17.11.2003

Komission julkilausuma - Euroopan vammaisten vuosi 2003

 

Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, hyvät kollegat

Euroopan vammaisten vuosi lähestyy loppuaan ja on aika summata tulokset. Mitä näemme? Voiko vuosi todellakin muuttaa päivän?

Olemmeko pystyneet saamaan aikaan jotain konkreettista, jolla voisimme vaikuttaa vammaisen ihmisen arkipäivään ja elämänlaatuun.

Toivoisin, että tästä vuodesta jäisi pysyviä muutoksia edes joidenkin vammaisten ihmisten arjessa pärjäämiseen. Hyvänä esimerkkinä olisivat koko unionin alueella avustajakoirat, jotka tuovat teknisten ja tietotekniikan apuvälineiden ohella näkö-, kuulo-, ja liikuntaesteisille lisää sekä sosiaalista, koulutuksellista, että ammatillista tilaa. Käytän tässä tilaisuutta kiittääkseni komissaari Diamantopoulouta hänen vilpittömästä kiinnostuksestaan ja kannustuksestaan asiaa kohtaan. Toivon että se etenee ja laajenee myös uusissa jäsenmaissa EU-rahoituksen turvin.

Suuremmissa linjoissa on kuitenkin kysymys siitä kuinka saada saavutettavuus ja syrjimättömyys ja vammaisten täydet kansalaisoikeudet mukaan politiikkaan kaikilla tasoilla.

Ja juuri nyt olemme tekemässä myös suurempia tulevaisuuden linjauksia.

Olen mukana sovittelemassa direktiiviesityksiä julkisista hankinnoista, ja vammaisten ja heidän kansalaisoikeuksien toteutumisensa kannalta ollaan nyt ratkaisemassa kahta tärkeää asiaa:

Missä laajuudessa voidaan ottaa huomioon vammaisten erityistarpeet rakentamisen ja muun fyysisen ympäristön suunnittelussa, ja liikenteen ja muiden palvelujen kehittämisessä. Toinen olennaisista kysymyksistä on yhä avoimena oleva tuotantomenetelmien kriteerit ja arviointiperusteet.

Kyse on mielestäni keskeisesti myös demokratiasta: näissä kahdessa direktiivissä päätetään merkittävällä tavalla kunnallisen päätösvallan tosiasiallisesta laajuudesta.

Myös uusi perustuslakiluonnos sisältää sen vaaran, että terveydenhuolto ja muut sosiaalipalvelut avattaisiin kilpailulle. Kuinka silloin käy vammaisten erityistarpeiden?